1)Maalin jälkeinen hetkellinen tajuttomuuden tila. Ei tule sekoittaa nk. mustaan hetkeen, joka tapahtuu kisan aikana, ei sen jälkeen. Valkoinen kohina taas on tila muutamia tunteja kisan jälkeen, kun päässä surisee ja silmät painuvat väkisin kiinni.
2)Tarkoittaa Ponnen miehelle samaa kuin Blue Lagoon elostelijalle.
3)Tila hämärän ja pimeän välissä eli aika, jolloin pitää joko sytyttää keinovalot, kaivaa otsalamppu repusta tai lähteä kotia.
maanantai 16. joulukuuta 2013
lauantai 14. joulukuuta 2013
tiistai 3. joulukuuta 2013
Why you keep on training? osa 1/3
´Cause I have to, sanois Torso. Miksi sinun pitää? Pakottaako joku? Nautitko siitä?
-Ei. Pitkä tarina, lyhyt versio siitä.
-Ei. Pitkä tarina, lyhyt versio siitä.
Urheilijoiden poliittis-moraalisesta kasvamisesta
Perusteita on monia, ne on erilaisia. Karrikoituna Terän halailut, suolauksen lisääminen KR:n ukoilla, Kymijoen varrella ahtaat ajat, ne ovat esimerkkejä perusteista. Kuulemma Tume-päivällisen olemassaolon aistii aamulla kipeästä kyljestä ja siitä että edellisestä illasta ei ole muistikuvia. Näitä stereotypioitahan riittää ja kaikilla lajifriikeillä on näkemyksensä tärkeimpien ryhmittymien keskeisimmistä perusteista.
Samanlaista toimintaa löytyy alemmiltakin tasoilta, aina Kooveen jostakin yhteisöstä revittyjen huippuyksilöiden ryhmityksestä ulkopuolelle jättäytyneiden entisten lupausten kerhoon, Kemiöön. Jos unohdetaan suoraviivaisuus ja mietitään perusteita tarkemmin, mitä tämä on esimerkiksi meillä Ponnessa, on tarina pitkä kuin menomatka syksyn SM:iin. Voitteko muuten uskoa, joskus paluumatka on vielä pidempi.
Tästä näkyy tulevan tieteellinen, pitkä ja nuivankuiva juttu. Senpä vuoksi mielenkiinnon ylläpitämiseksi jaan tämän tekstin kolmeen osaa. Ensimmäinen osa pohjustaa ajatusta urheilijan moraalisen kasvamisen malleista, toinen sitä miten tämä näkyy käytännössä Ponnessa ja kolmanteen keksitään jotain muuta suolesta olevaa tarinaa.
Samanlaista toimintaa löytyy alemmiltakin tasoilta, aina Kooveen jostakin yhteisöstä revittyjen huippuyksilöiden ryhmityksestä ulkopuolelle jättäytyneiden entisten lupausten kerhoon, Kemiöön. Jos unohdetaan suoraviivaisuus ja mietitään perusteita tarkemmin, mitä tämä on esimerkiksi meillä Ponnessa, on tarina pitkä kuin menomatka syksyn SM:iin. Voitteko muuten uskoa, joskus paluumatka on vielä pidempi.
Tästä näkyy tulevan tieteellinen, pitkä ja nuivankuiva juttu. Senpä vuoksi mielenkiinnon ylläpitämiseksi jaan tämän tekstin kolmeen osaa. Ensimmäinen osa pohjustaa ajatusta urheilijan moraalisen kasvamisen malleista, toinen sitä miten tämä näkyy käytännössä Ponnessa ja kolmanteen keksitään jotain muuta suolesta olevaa tarinaa.
perjantai 29. marraskuuta 2013
Cyykkeli II
Ponnen perinteisellä talvileirillä nähtiin uusia vahvistuksia. Ilmeisesti seura alkaa tulevaisuudessa panostamaan enemmän pysuun.
Viimeiset ohjeet ennen starttia.
The Terminator koolla ekana.
Joka tapauksessa loppukiriinhän se meni.
MMoser spekuloi kisan jälkeen.
Letkajenkkaa.
Salmiakki on parempi kuin perhoset ja lenkkihajonta parempi kuin putki, mutta putki on parempi kuin salmiakki ja perhoset parempi kuin lenkki, toteaa manageri.
tiistai 26. marraskuuta 2013
Hanki itselles cuppi
Kurkosupin myyntiaikeiden innoittamana päätimme harkita myös KaTa-cupin myymistä ulkomaisille sijoittajille, osakeantia ja pörssiin listautumista tai ainakin sen järjestelyoikeuksien lisenssimaksujen korottamista nykyisestä. Uskomme että niinkin menestyvä konsepti kuin Kairojen Taitaja-cup tarjoaa mahdollisuuden menestyvälle liiketoiminnalle. Tutkimukset osoittavat KaTa-cupin brändin olevan samassa tunnettavuusmittakaavassa kuin amerikkalainen nöyryys. Eli markkina-arvo on hurja. Kaikki mittarit näyttävät huimia kehityslukuja. Kilpailijamäärä on kasvanut alun kolmesta nykyiseen noin kolmeen. Nettisivut ovat kiinnostaneet väkeä kuin kilo p... Jututkin siellä on aika uusia. Mainostajia voisi olla portaille asti jos vain markkinointikoneisto osaisi Hirvaskosken laavulle missä KaTa-cupin hulppea avokonttori sijaitsee. Nokipannukahvitkin voitaisiin hyvässä lykyssä tarjota ja tuoretta lähdevettä ihan varmasti. Joka tapauksessa KaTa-cup organisaatio on jo pitemmän aikaa etsinyt itselleen uutta strategianluojaa ja yhtiön myyntikuntoon laittajaa. Halukkaita ei kuitenkaan, suurista erorahoista ja asunto-ja ajoneuvobonuksista huolimatta, ole näkynyt. Edes majoitus Salmilompolon luonnonkauniilla järvellä tai ilmainen polkupyörän käyttöoikeus ei ole saanut maailman huippuanalyytikkoja ja muita besservisseritalousintoilijoita mukaan rakentamaan KaTa-cupin brändiä yhä kiehtovammaksi. Brändityöryhmämme onkin näistä vastoinkäymisistä viisaantuneena päättänyt alkaa entistä salamyhkäisemmäksi. Jos aiemmin esimerkiksi tiedotus saattoi tapahtua tunnin varoitusajalla niin tulevaisuudessa sitä ei luultavasti tapahdu ollenkaan. Myös aiemmin ajoittain käytössä olleet heijastimet rasteilla on uusimpien suunnitelmien mukaan päätetty korvata palalla vessapaperia. Nämä leikkaukset koskevat yhtiön kaikkia nollaa työntekijää ja siitä koituvat säästöt ovat miljardisosaeuron luokkaa. Joten näillä puheilla ihan hitosti fyffee tulemaan ja brändi on teidän. Kata-cupin sisaryhtiön KaPa-cupin toimintaan nämä tulevat järjestelyt eivät vaikuta vaan se jatkaa huonoksi havaitulla linjallaan myös tulevaisuudessa.
Tiedote. Julkaisuvapaa heti.
Tiedote. Julkaisuvapaa heti.
H-liiga
Ajankulukseni suunnittelin varjohippiliigan. Se menis näin:
1. osakilpailu starttaisi Kajangin takamailta, verryttelykartan alue taas olis Muorinharjun ja Pitkäkoskenmaan alueilla. Maalin paikkana olisi Ketokosken sillanpieli. Matka noin 25k ja pitkiä välejä. Kuvaus hoidettaisiin muutamalla helikopterilla, joten tyyni ja muutenkin hyvä keli tilaukseen. Väliaikalähtö, lähtöväli 10min. Karanteeni Muonioon ja sieltä bussilla mestoille noin klo 05:30. Vanha kartta näkyville lähtökarsinaan. Maasto perushyvää lappilaista kangasta ja kalliota.
2. osakilpailu. Pikku mutkan kautta Kirakkajärveltä Sevettijärvelle. Esimerkiksi Äälisselkä voisi olla hyvä kääntöpaikka. Sinne myös juomarasti. Matka 40k. Takaa-ajo, yli puolituntia ensimmäisessä osakilpailussa jääneet jääköön kotiin. Maasto kivistä ja vetistä. Ei ihmisen jälkeä. Tyyppimaastoreeniinkin maastoa riittäisi. Kuvayhteys samoin kuin ensimmäisessä osakilpailussa.
3. osakilpailu. Lähtö melkein asfaltilta. Maali Kevon tutkimusasemalla. Kisa lähinnä kanjonia seuraillen. Matka 55k. Studioon asiantuntijaksi joku vanha lapinkävijämainari. Luomusjärvillä saisi erityisen hienoa kopterikuvaa. Takaa-ajo, yli puolituntia kahdessa ensimmäisessä osakilpailussa jääneet jääköön kotiin. Maasto kohtuullisia korkeuseroja sisältävää.
4. osakilpailu. Pikamatka Mielmukkavaarassa. Matka 15k. Rastinottoa ja yleisörasti, ehkä jopa puolen minuutin varvaus. Lähtö norjalaistyyliin vaaran ylärinteille. Maastossa fyysisiä kuvasrasteja. Koptereita ei tarvittaisi, joten vettä saisi sataa ihan rauhassa. Jopa toivottavaa näin räkkäaikaan. Maasto kaksijakoinen. Väliaikalähtö. Kaikki pääsisi mukaan metsästämään elintärkeitä ranking-pisteitä. Tai ei ihan kaikki, top 40 esmes. Tyyppimaastoreeni esimerkiksi Vuosukkaselässä.
5. Kaupallinen kikkailu jatkuu eli sprintti. Lähtö Koutalaelta ja maali Tunturijärven parkkiksella. Yleisörasti, loppulenkki ja kaikki. Enää odotellaan sen valmistumista. Money & Rock'n'Roll.
6. Paluu perusasioiden pariin eli normaalimatka. Lähtö Aalistunturilta. Porovaarojen ja Nälännön kautta Kaarrelakeen, josta loppulenkki pohjoispuolen kankailla ja soilla. Matka loppulenkin pituudesta riippuen 18-35k. Helikopterit saisi jäädä maahan, sillä ihan ihkaoikea yleisörastikin olisi tarjolla. Väliaikalähtö.
7. Viimeisen osakisan huippujännittävän takaa-ajoletkajenkan näyttämönä voisi sitten olla vaikka Espoon tai Helsingin keskuspuisto tai Kaupin urheilupuisto tai Runosmäki. Joku säksätysmaasto kuitenkin olis ihan kiva. Paljon rasteja ja loppukirikamppailu.
Aika lappipainotteiseksihän tämä liigailu menisi, mutta siellähän ne ainoat hyvät maastotkin on. Tai sitten tän nimi voisi olla Lappiliiga, mutta ainiin sehän on oikeaa urheilua.
Joka tapauksessa olis se aika kiva jos se tämmöinen olis.
1. osakilpailu starttaisi Kajangin takamailta, verryttelykartan alue taas olis Muorinharjun ja Pitkäkoskenmaan alueilla. Maalin paikkana olisi Ketokosken sillanpieli. Matka noin 25k ja pitkiä välejä. Kuvaus hoidettaisiin muutamalla helikopterilla, joten tyyni ja muutenkin hyvä keli tilaukseen. Väliaikalähtö, lähtöväli 10min. Karanteeni Muonioon ja sieltä bussilla mestoille noin klo 05:30. Vanha kartta näkyville lähtökarsinaan. Maasto perushyvää lappilaista kangasta ja kalliota.
2. osakilpailu. Pikku mutkan kautta Kirakkajärveltä Sevettijärvelle. Esimerkiksi Äälisselkä voisi olla hyvä kääntöpaikka. Sinne myös juomarasti. Matka 40k. Takaa-ajo, yli puolituntia ensimmäisessä osakilpailussa jääneet jääköön kotiin. Maasto kivistä ja vetistä. Ei ihmisen jälkeä. Tyyppimaastoreeniinkin maastoa riittäisi. Kuvayhteys samoin kuin ensimmäisessä osakilpailussa.
3. osakilpailu. Lähtö melkein asfaltilta. Maali Kevon tutkimusasemalla. Kisa lähinnä kanjonia seuraillen. Matka 55k. Studioon asiantuntijaksi joku vanha lapinkävijämainari. Luomusjärvillä saisi erityisen hienoa kopterikuvaa. Takaa-ajo, yli puolituntia kahdessa ensimmäisessä osakilpailussa jääneet jääköön kotiin. Maasto kohtuullisia korkeuseroja sisältävää.
4. osakilpailu. Pikamatka Mielmukkavaarassa. Matka 15k. Rastinottoa ja yleisörasti, ehkä jopa puolen minuutin varvaus. Lähtö norjalaistyyliin vaaran ylärinteille. Maastossa fyysisiä kuvasrasteja. Koptereita ei tarvittaisi, joten vettä saisi sataa ihan rauhassa. Jopa toivottavaa näin räkkäaikaan. Maasto kaksijakoinen. Väliaikalähtö. Kaikki pääsisi mukaan metsästämään elintärkeitä ranking-pisteitä. Tai ei ihan kaikki, top 40 esmes. Tyyppimaastoreeni esimerkiksi Vuosukkaselässä.
5. Kaupallinen kikkailu jatkuu eli sprintti. Lähtö Koutalaelta ja maali Tunturijärven parkkiksella. Yleisörasti, loppulenkki ja kaikki. Enää odotellaan sen valmistumista. Money & Rock'n'Roll.
6. Paluu perusasioiden pariin eli normaalimatka. Lähtö Aalistunturilta. Porovaarojen ja Nälännön kautta Kaarrelakeen, josta loppulenkki pohjoispuolen kankailla ja soilla. Matka loppulenkin pituudesta riippuen 18-35k. Helikopterit saisi jäädä maahan, sillä ihan ihkaoikea yleisörastikin olisi tarjolla. Väliaikalähtö.
7. Viimeisen osakisan huippujännittävän takaa-ajoletkajenkan näyttämönä voisi sitten olla vaikka Espoon tai Helsingin keskuspuisto tai Kaupin urheilupuisto tai Runosmäki. Joku säksätysmaasto kuitenkin olis ihan kiva. Paljon rasteja ja loppukirikamppailu.
Aika lappipainotteiseksihän tämä liigailu menisi, mutta siellähän ne ainoat hyvät maastotkin on. Tai sitten tän nimi voisi olla Lappiliiga, mutta ainiin sehän on oikeaa urheilua.
Joka tapauksessa olis se aika kiva jos se tämmöinen olis.
maanantai 25. marraskuuta 2013
Lukijakilpailu - varjojuoksukilometrikisa
Muukkeli haastoi lukijansa juoksemaan, mutta unohti mainita, mitä juokseminen on. Siksipä Karun maan villi kansa julistaa käyntiin lukijakilpailun, jonka tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon juoksukilometrejä viikon aikana.
2000-luvun arkistojen Juoksija-lehdissä ja syystalvilla Etelä-Eurooppaan suuntaavissa lentokoneissa kerrotaan hurjia väitteitä kuinka yli 4min/km on juoksun häpäisyä. Naisetkin lähinnä lyllertävät jos kilometrivauhti painuu yli 4:45.
Nytpä sitten kisataan siitä, kuka saa kasaan eniten juoksukilometrejä kalenteriviikon aikana. Juoksukilometriksi lasketaan miehillä alle 4min/km ja naisilla alle 4:45min/km edetyt kilometrit. Kilpailuaikaa joulukuun alusta helmikuun loppuun. Juoksukilometrien raportointi tämän tekstin kommentteihin heti viikon päätyttyä.
Ponsi on NONAME -seura, mutta varjokisan palkintona emme takkiamme anna. Siispä voittajalle annetaan ilmaiset kartat viikon leirille Pelloon. Luulisi maastojen voittajalle sopivan kun pääosassa niistä 4min/km vauhti alittuu kevyellä iltalenkilläkin.
2000-luvun arkistojen Juoksija-lehdissä ja syystalvilla Etelä-Eurooppaan suuntaavissa lentokoneissa kerrotaan hurjia väitteitä kuinka yli 4min/km on juoksun häpäisyä. Naisetkin lähinnä lyllertävät jos kilometrivauhti painuu yli 4:45.
Nytpä sitten kisataan siitä, kuka saa kasaan eniten juoksukilometrejä kalenteriviikon aikana. Juoksukilometriksi lasketaan miehillä alle 4min/km ja naisilla alle 4:45min/km edetyt kilometrit. Kilpailuaikaa joulukuun alusta helmikuun loppuun. Juoksukilometrien raportointi tämän tekstin kommentteihin heti viikon päätyttyä.
Ponsi on NONAME -seura, mutta varjokisan palkintona emme takkiamme anna. Siispä voittajalle annetaan ilmaiset kartat viikon leirille Pelloon. Luulisi maastojen voittajalle sopivan kun pääosassa niistä 4min/km vauhti alittuu kevyellä iltalenkilläkin.
tiistai 19. marraskuuta 2013
Haastis: Omalla Kalevan Rastiviesti vuoden rata - piirrellyt "ainaski sata" rataa
Saimme sähköpostin päähän toisen pronssimitalistin kaudelta 2013, nimittäin Puolensuomen mestaruuksien kolmosen kommentoimaan hänen kauden päräyttävimpiä suunnistusratoja.
K: Mikä oli paras kisarata, jonka juoksit kaudella 2013?
V: Vähiin jäi kisat kesällä kun keskityin niihin parhaisiin, Tervakosken syysjahteihin, Rough Land -openiin ja tällaisiin. Kaikkein mieluisimpana näistä muistuu mieleen Kalevan Rastiviesti Kuusamossa, joka muutenkin reissuna jäi positiivisena mieleen. Maastothan on Koillismaalla kaikkein parhainta mahdollista heti Lapin jälkeen, Tahkolan veljeksien talkoilemat kartatkin ovat vuosien varrella osoittautuneet luotettaviksi. Nille pohjille ei huonoa rataa oikeastaan voi suunnitella.
[toim. huom. Linkki KRV:n gpx-seurantaan]
K: Minkämoinen oli paras harjoitusrata jonka juoksit?
V: Paljon tuli juostua monenlaisia ratoja, suurin osa omasta kynästä. Jottei leimasta kuspääksi niin valitsen jonkun toisen suunnitteleman reenin. Vuokatinvaaralla juostiin poikien kanssa suunnistusvetoja Kainuun prikaatin leirillä ja se pohjautui pitkälti Uotilan Jyrkin am-pitkän ratoihin ja rasteille. Siitä löytyi monta tulista rastipistettä, ensimmäinen veto heti kättelyssä tiukkaan taimikkorinteeseen ja toisaalta oli myös vaativia reitinvalintavälejä joihin luulin ottaneeni oikeat valinnat... Kuinka väärässä olinkaan!
[toim. huom. Linkki prikaatin gpx-seurantaan]
K: Teet Kainuun prikaatissa töitä suunnistusvalmentajana ja myös Pellon Ponnen valmennuksessa olet aktiivisesti mukana. Tiedätkö montako harjoitusta olen vuoden aikana suunnitellut ja mikä niistä on mielestäsi paras?
V: Ratoja on tullut piirreltyä ainaski sata, suurin osa niistä on toki julkaisukelvottomia tekijänoikeuksien vuoksi ja toisaalta monet ovat täyttä skeidaa. Lappilaisille junnuille tuli Pelloon suunniteltua yksi pidempi reeni, taisi tulla 19km linnuntietä kun Mikko sellaista pyysi. Ohjeena taisi olla, että pidempi reeni Karjalaiseen, pitkää väliä supikolta toiselle ja supikolla aina veto. Tässä on reenin alkuosa, loppuosa huipentui tietysti suunnistusvetoihin Karjalaisessa ja kävin itsekin ne myöhemmin Nälännön vetojen päälle vetämässä Laurin ja Opan kanssa. Loppuosaa en nyt mistään tähän hätään löydä.
[toim. huom. loppuosa Taivaisen karttapankissa]
K: Missä reenissä oli kaikkein hauskinta?
V: Äkäslompolon kaupallisessa KaTa:ssa oikein riemu ratkesi kun painettiin lumipöpperössä riittävän pitkään anaerobisen kynnyksen tuntumassa. Kaiken kruunasi kiritappio niinkin kiriherkille miehille kuin Izokosgei ja Diego ovat.
[toim. huom. KaTa-cupin seuranta]
K: Mitä kisaa odotat eniten kaudella 2014?
V: Jukolaa, SM-erikoispitkää ja mahdollisesti jotain muutakin mäkistä maastoa.
Kiitos ajastasi ja vastauksistasi Oma, toivottavasti elo muuten ei ole yhtä nuivaa kuin tekstisi lukeminen on ja tsemppiä treeneihin!
" reitinvalintavälejä joihin luulin
ottaneeni oikeat valinnat...
Kuinka väärässä olinkaan! "
K: Mikä oli paras kisarata, jonka juoksit kaudella 2013?
V: Vähiin jäi kisat kesällä kun keskityin niihin parhaisiin, Tervakosken syysjahteihin, Rough Land -openiin ja tällaisiin. Kaikkein mieluisimpana näistä muistuu mieleen Kalevan Rastiviesti Kuusamossa, joka muutenkin reissuna jäi positiivisena mieleen. Maastothan on Koillismaalla kaikkein parhainta mahdollista heti Lapin jälkeen, Tahkolan veljeksien talkoilemat kartatkin ovat vuosien varrella osoittautuneet luotettaviksi. Nille pohjille ei huonoa rataa oikeastaan voi suunnitella.
[toim. huom. Linkki KRV:n gpx-seurantaan]
K: Minkämoinen oli paras harjoitusrata jonka juoksit?
V: Paljon tuli juostua monenlaisia ratoja, suurin osa omasta kynästä. Jottei leimasta kuspääksi niin valitsen jonkun toisen suunnitteleman reenin. Vuokatinvaaralla juostiin poikien kanssa suunnistusvetoja Kainuun prikaatin leirillä ja se pohjautui pitkälti Uotilan Jyrkin am-pitkän ratoihin ja rasteille. Siitä löytyi monta tulista rastipistettä, ensimmäinen veto heti kättelyssä tiukkaan taimikkorinteeseen ja toisaalta oli myös vaativia reitinvalintavälejä joihin luulin ottaneeni oikeat valinnat... Kuinka väärässä olinkaan!
[toim. huom. Linkki prikaatin gpx-seurantaan]
" yksi pidempi reeni,
taisi tulla 19km linnuntietä "
K: Teet Kainuun prikaatissa töitä suunnistusvalmentajana ja myös Pellon Ponnen valmennuksessa olet aktiivisesti mukana. Tiedätkö montako harjoitusta olen vuoden aikana suunnitellut ja mikä niistä on mielestäsi paras?
V: Ratoja on tullut piirreltyä ainaski sata, suurin osa niistä on toki julkaisukelvottomia tekijänoikeuksien vuoksi ja toisaalta monet ovat täyttä skeidaa. Lappilaisille junnuille tuli Pelloon suunniteltua yksi pidempi reeni, taisi tulla 19km linnuntietä kun Mikko sellaista pyysi. Ohjeena taisi olla, että pidempi reeni Karjalaiseen, pitkää väliä supikolta toiselle ja supikolla aina veto. Tässä on reenin alkuosa, loppuosa huipentui tietysti suunnistusvetoihin Karjalaisessa ja kävin itsekin ne myöhemmin Nälännön vetojen päälle vetämässä Laurin ja Opan kanssa. Loppuosaa en nyt mistään tähän hätään löydä.
[toim. huom. loppuosa Taivaisen karttapankissa]
K: Missä reenissä oli kaikkein hauskinta?
V: Äkäslompolon kaupallisessa KaTa:ssa oikein riemu ratkesi kun painettiin lumipöpperössä riittävän pitkään anaerobisen kynnyksen tuntumassa. Kaiken kruunasi kiritappio niinkin kiriherkille miehille kuin Izokosgei ja Diego ovat.
[toim. huom. KaTa-cupin seuranta]
K: Mitä kisaa odotat eniten kaudella 2014?
V: Jukolaa, SM-erikoispitkää ja mahdollisesti jotain muutakin mäkistä maastoa.
Kiitos ajastasi ja vastauksistasi Oma, toivottavasti elo muuten ei ole yhtä nuivaa kuin tekstisi lukeminen on ja tsemppiä treeneihin!
lauantai 16. marraskuuta 2013
Haastis: Emppu valitsi Tallinnan
Tällä kertaa Lapin AM-pitkän tämänvuotinen pronssimies kertoo mitkä kisat ja reenit säväyttivät eniten vuonna 2013.
Kyssäri: Mikä oli paras rata, jonka juoksit 2013 ja miksi?
Vastaus: Kadriorgin puiston sprintti Tallinnan rastiviikolla. Juoksin sen tosin harjoituksena ennen Vanhan kaupungin city reissiä, en itse kisassa. Rata oli monipuolinen, niin vauhdikasta puistosuunnistusta kuin teknistä kikkailuakin. Lisäksi itseäni miellytti yhdistelmä vanhoja historiallisia miljöitä vesistöineen ja toisaalta modernin arkkitehtuurin haasteita tarjonnut Kumun alue. Harvemmin on päässyt leimaamaan ratipisteellä, jossa on kaksi urheiluautoa sijoitettuna lasikuution sisään.
http://tow.ee/filesystem/userdata/file/tow2013maps/e_m21a.jpg
Kyssäri: Teitkö itse yhtään rataa vuonna 2013 ja jos niin voisitko jakaa niistä parhaan?
Vastaus: Ei tullut tänä vuonna suunniteltua ratoja, ainakaan julkaisukelpoisia.
Kyssäri: Missä kisassa tai harjoituksessa vuonna 2013 sinulla oli kaikkein hauskinta ja miksi?
Vastaus: Vejerin sprinttireenissä, joka toimi Barbaten sprintin karsintana. Mitään hauskaahan siinä ei ollut pelkkää raastoa vain.
http://omaps.worldofo.com/images/aa7ea782d5bcf6d7169852cfef1bead5_l.jpg
Kyssäri: Mitä kisaa odotat tulevalla kaudella kaikkein eniten?
Vastaus: Tallinnan city reissiä ja AM-sprinttiä YT:llä.
Kyssäri: Mikä oli huonoin rata, jonka juoksit 2013?
Vastaus: Ennakko-odotuksiin nähden SM-sprintti. Alue olisi tarjonnut mahdollisuuksia eeppiseen sprinttikisaan erityisesti Naisvuoren osalta, mutta oli lähinnä simppeliä toteutusta.
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdCcdA8rkuI4UHGG7weNcI56SDA3y6FAruqC53U5r5Om3WMHb6jH_zHNdocH-Uy3DOzsq4AacNYKIy8qmUXaZs-r1-aDuWKXDw_4yeFixNMeVWxOsA-ss4YK9jZ-kx_CH5G2xGzf6TuhqM/s1600/sm-sprintti_vol2.png
Kyssäri: Mitkä elementit ovat tärkeimpiä hyvässä suunnistusradassa?
Vastaus: Rytmitys, oikea vaikeustaso, hyvä maasto ja priima kartta.
Kyssäri: Mitkä ovat päätavoitteesi ensi kaudella ja ajattelitko muuttaa harjoitteluasi tai fokustasi saavuttaaksesi tavoitteesi?
Vastaus: Tavoitteena Tiomila, Jukola ja SM-sprintti. Mitään ei muuteta. Samoilla sapluunoilla mennään millä aina on menty.
Kyssäri: Aiotko keskittyä Maailmancuppiin vaikka ensi vuonna loppupisteisiin lasketaan kaikki osakisat?
Vastaus: Maailmancuppiin panostetaan yhtä paljon kuin aiempinakin vuosina.
Kiitoksia vastauksista ja onnea ensi vuoden skaboihin!
Kyssäri: Mikä oli paras rata, jonka juoksit 2013 ja miksi?
Vastaus: Kadriorgin puiston sprintti Tallinnan rastiviikolla. Juoksin sen tosin harjoituksena ennen Vanhan kaupungin city reissiä, en itse kisassa. Rata oli monipuolinen, niin vauhdikasta puistosuunnistusta kuin teknistä kikkailuakin. Lisäksi itseäni miellytti yhdistelmä vanhoja historiallisia miljöitä vesistöineen ja toisaalta modernin arkkitehtuurin haasteita tarjonnut Kumun alue. Harvemmin on päässyt leimaamaan ratipisteellä, jossa on kaksi urheiluautoa sijoitettuna lasikuution sisään.
Kyssäri: Teitkö itse yhtään rataa vuonna 2013 ja jos niin voisitko jakaa niistä parhaan?
Vastaus: Ei tullut tänä vuonna suunniteltua ratoja, ainakaan julkaisukelpoisia.
Kyssäri: Missä kisassa tai harjoituksessa vuonna 2013 sinulla oli kaikkein hauskinta ja miksi?
Vastaus: Vejerin sprinttireenissä, joka toimi Barbaten sprintin karsintana. Mitään hauskaahan siinä ei ollut pelkkää raastoa vain.
Kyssäri: Mitä kisaa odotat tulevalla kaudella kaikkein eniten?
Vastaus: Tallinnan city reissiä ja AM-sprinttiä YT:llä.
Kyssäri: Mikä oli huonoin rata, jonka juoksit 2013?
Vastaus: Ennakko-odotuksiin nähden SM-sprintti. Alue olisi tarjonnut mahdollisuuksia eeppiseen sprinttikisaan erityisesti Naisvuoren osalta, mutta oli lähinnä simppeliä toteutusta.
Kyssäri: Mitkä elementit ovat tärkeimpiä hyvässä suunnistusradassa?
Vastaus: Rytmitys, oikea vaikeustaso, hyvä maasto ja priima kartta.
Kyssäri: Mitkä ovat päätavoitteesi ensi kaudella ja ajattelitko muuttaa harjoitteluasi tai fokustasi saavuttaaksesi tavoitteesi?
Vastaus: Tavoitteena Tiomila, Jukola ja SM-sprintti. Mitään ei muuteta. Samoilla sapluunoilla mennään millä aina on menty.
Kyssäri: Aiotko keskittyä Maailmancuppiin vaikka ensi vuonna loppupisteisiin lasketaan kaikki osakisat?
Vastaus: Maailmancuppiin panostetaan yhtä paljon kuin aiempinakin vuosina.
Kiitoksia vastauksista ja onnea ensi vuoden skaboihin!
maanantai 11. marraskuuta 2013
Oktaavin mittainen tauko
Taas näitä metoditekstejä...Voi ei!
Aamulla burnasin cohti duunia enkä funtsinut guinka hoitaisin iltarastit, jotka kyllä lopulta minun, niin olisi pidettävä, qun runsasta savua tuprusi ulos vihonviimeisestä waltimosta xen ylensyöneen zodiacin ålomuodosta, äh ölkoon! Pidin pitkin poikin päätäni pystyssä puupölkkyä pohtien, päätä pahki pukien pöyhkeyksiä pitimikseni pitemmän päämäärän puoltamana. Ponnen pyrstötähti pyyhälsi puhkuen pitkin pimeyttä päästäen puputtavan piksituusin putoamaan. Päätin pysyä pystyssä.
Hähhää. Oisin voinut kirjoittaa jotain muutakin, mutta ketä kiinnostaa kuinka keitetään pastaa, kuinka sisustin tulitikkurasian, kuinka en ostanut uusia lenkkareita, kuinka nostin penkistä persukseni tai kävin matkoilla lähikaupassa. Olisihan sitä jutun tynkää voinut vääntää jostain leiristä, kisoista tai kilpailijoista, mutta ei vain syntynyt. Olisihan sitä voinut hehkuttaa, haukkua tai vain pohtia vailla päämäärää, mutta ei napannut. Olisi voinut raapia tekstiä kasaan viime viikoista, päivistä, tunneista tai jättää kirjoittamatta kokonaan. Se olisi monien mielestä ollut varmasti paras ratkaisu. Olisin voinut kirjoittaa urheilusta tai jättää kirjoittamatta. Olisi voinut myös tehdä jotain muuta. Videoblogi, twiittaus, tmblr clusteri, instatrippi tai fakebookhuukki olisi voineet olla varteenotettavia vaihtoehtoja, mutta ei niin ei ja voi niin voi. Olisi voinut pykätä stooria lumesta, sulasta, sateesta ja paisteesta, mutta kaikki kuitenkin on tsiigailleet ulos ikkunasta niin mitäs siitäkään olisi sanottavaa. Ylipäätään, mitä mistään on sanottavaa. En jaksa lainata tähän sitä yhtä filosofia, mutta asianharrastajat varmaan osaavat yhdistää tähän erään nimeltä nimeämättömän herran, joka kerran väitti jotain siitä mistä voi puhua ja mistä ei ja päätyi myöhemmin syömään sanansa. Joka tapauksessa kaikkea olisi kuule tapahtunut ja kaikkeen olisi ollut kiva ottaa kantaa. Olisi ollut hyviä juttuja ja huonompia ja erittäin surkeita. Kaikki kuitenkin omalla tavallaan turhia ja merkityksellisiä. Olisi olllut raffia rickrollausta ja nättiä kickflippeilyä, karttoja ja kartoittamattomia seutuja. Olisi ollut suunnitelmia ja niiden toteuttamatta jättämisiä sekä muita mieleen juolahtaneita asioita. Olisi voinut tulla pitkää tai lyhyttä proosaa tai asiatekstiä. Päädyin kuitenkin kirjoittamaan silkkaa dadaa, jotta ette pääsisi liian helpolla. Kaikki olisi voinut olla toisinkin. Jalat olisi voineet jaksaa, pää löytää ja lippu haljeta. Olisi voinut tulla koukero, pummi tai virhe. Kaikki voisi olla jotenkin muuten erilaista. Voisit esimerkiksi olla puu puistossa ja toimia rastipisteenä tai...
Tähän loppuun olisin voinut laittaa jonkun hauskan tai puhuttelevan musiikkiesityksen, mutta jotta tätä ei pidettäisi jonain musiikkiblogina niin jätetään laittamatta ja annetaan painostavan hiljaisuuden puhua puolestaan.
Toivottavasti seuraava tarina on nuivan kuiva urheilujuttu tai edes hauska. Tämä taas on tunnisteensa ansainnut - ja helposti vielä, rima ei edes värähtänyt kun alta meni.
Aamulla burnasin cohti duunia enkä funtsinut guinka hoitaisin iltarastit, jotka kyllä lopulta minun, niin olisi pidettävä, qun runsasta savua tuprusi ulos vihonviimeisestä waltimosta xen ylensyöneen zodiacin ålomuodosta, äh ölkoon! Pidin pitkin poikin päätäni pystyssä puupölkkyä pohtien, päätä pahki pukien pöyhkeyksiä pitimikseni pitemmän päämäärän puoltamana. Ponnen pyrstötähti pyyhälsi puhkuen pitkin pimeyttä päästäen puputtavan piksituusin putoamaan. Päätin pysyä pystyssä.
Hähhää. Oisin voinut kirjoittaa jotain muutakin, mutta ketä kiinnostaa kuinka keitetään pastaa, kuinka sisustin tulitikkurasian, kuinka en ostanut uusia lenkkareita, kuinka nostin penkistä persukseni tai kävin matkoilla lähikaupassa. Olisihan sitä jutun tynkää voinut vääntää jostain leiristä, kisoista tai kilpailijoista, mutta ei vain syntynyt. Olisihan sitä voinut hehkuttaa, haukkua tai vain pohtia vailla päämäärää, mutta ei napannut. Olisi voinut raapia tekstiä kasaan viime viikoista, päivistä, tunneista tai jättää kirjoittamatta kokonaan. Se olisi monien mielestä ollut varmasti paras ratkaisu. Olisin voinut kirjoittaa urheilusta tai jättää kirjoittamatta. Olisi voinut myös tehdä jotain muuta. Videoblogi, twiittaus, tmblr clusteri, instatrippi tai fakebookhuukki olisi voineet olla varteenotettavia vaihtoehtoja, mutta ei niin ei ja voi niin voi. Olisi voinut pykätä stooria lumesta, sulasta, sateesta ja paisteesta, mutta kaikki kuitenkin on tsiigailleet ulos ikkunasta niin mitäs siitäkään olisi sanottavaa. Ylipäätään, mitä mistään on sanottavaa. En jaksa lainata tähän sitä yhtä filosofia, mutta asianharrastajat varmaan osaavat yhdistää tähän erään nimeltä nimeämättömän herran, joka kerran väitti jotain siitä mistä voi puhua ja mistä ei ja päätyi myöhemmin syömään sanansa. Joka tapauksessa kaikkea olisi kuule tapahtunut ja kaikkeen olisi ollut kiva ottaa kantaa. Olisi ollut hyviä juttuja ja huonompia ja erittäin surkeita. Kaikki kuitenkin omalla tavallaan turhia ja merkityksellisiä. Olisi olllut raffia rickrollausta ja nättiä kickflippeilyä, karttoja ja kartoittamattomia seutuja. Olisi ollut suunnitelmia ja niiden toteuttamatta jättämisiä sekä muita mieleen juolahtaneita asioita. Olisi voinut tulla pitkää tai lyhyttä proosaa tai asiatekstiä. Päädyin kuitenkin kirjoittamaan silkkaa dadaa, jotta ette pääsisi liian helpolla. Kaikki olisi voinut olla toisinkin. Jalat olisi voineet jaksaa, pää löytää ja lippu haljeta. Olisi voinut tulla koukero, pummi tai virhe. Kaikki voisi olla jotenkin muuten erilaista. Voisit esimerkiksi olla puu puistossa ja toimia rastipisteenä tai...
Tähän loppuun olisin voinut laittaa jonkun hauskan tai puhuttelevan musiikkiesityksen, mutta jotta tätä ei pidettäisi jonain musiikkiblogina niin jätetään laittamatta ja annetaan painostavan hiljaisuuden puhua puolestaan.
Toivottavasti seuraava tarina on nuivan kuiva urheilujuttu tai edes hauska. Tämä taas on tunnisteensa ansainnut - ja helposti vielä, rima ei edes värähtänyt kun alta meni.
keskiviikko 6. marraskuuta 2013
Mustikkainen tattaripuuro
Huhtikuusta alkaen on pidetty noita värkkejä minkä näpäyttämiseen ei saa kehottaa. Ollaan tienattu seuran kassaan nyt neljä euroa ja 32 senttiä. Sillä ei vielä leireillä tammikuusta maaliskuuhun konkurssivaltiossakaan, edes leikkimökissä. Sempä vuoksi ajattelin tehdä tästä lifestyle-blogin jännine kirjoitusvirheineen kun sillä tavoin voipi tienata.
Sitten aloin kirjoittaa eilisestä päivästä niitä näitä. Kuinka jätin aamulenkin väliin kun väsytti, joogailin hetken telkkarin ohjeilla, aamupalaksi tein tattaripuuroa pellavasiemenrouheella ja vedin sen puoliväkisin alas, sitten painuin takaisin nukkumaan, kävin kiertämässä pikkupolkuja kahdentoista kilometrin edestä ja muuta paskaa. Ei oikein huvittanut kirjoitella enempää.
Senpä vuoksi lueskelin kaikenlaisia rankkoja blogeja. Parissa kohtaa törmäsin joskus toissavuoden nousukiidoissa höyrytyn ja DDR:n valmennusopista innoitusta imeneen tekstin lainaukseen ihan arvovaltaisilla kestävyysurheilusivuilla. Sellaistako soopaa tältä sivustolta kaivataan? Kaippa se täytyy vastata huutoon, lukea ja sisäistää kappale "Poliittis-moraalisesta kasvatuksesta", provosoitua, innostua ja antaa näppäinten laulaa. Menee ehkä viikko tai kuukausi mutta lupaus raottaa Ponsilaista filosofiaa on annettu!
Sitten aloin kirjoittaa eilisestä päivästä niitä näitä. Kuinka jätin aamulenkin väliin kun väsytti, joogailin hetken telkkarin ohjeilla, aamupalaksi tein tattaripuuroa pellavasiemenrouheella ja vedin sen puoliväkisin alas, sitten painuin takaisin nukkumaan, kävin kiertämässä pikkupolkuja kahdentoista kilometrin edestä ja muuta paskaa. Ei oikein huvittanut kirjoitella enempää.
Senpä vuoksi lueskelin kaikenlaisia rankkoja blogeja. Parissa kohtaa törmäsin joskus toissavuoden nousukiidoissa höyrytyn ja DDR:n valmennusopista innoitusta imeneen tekstin lainaukseen ihan arvovaltaisilla kestävyysurheilusivuilla. Sellaistako soopaa tältä sivustolta kaivataan? Kaippa se täytyy vastata huutoon, lukea ja sisäistää kappale "Poliittis-moraalisesta kasvatuksesta", provosoitua, innostua ja antaa näppäinten laulaa. Menee ehkä viikko tai kuukausi mutta lupaus raottaa Ponsilaista filosofiaa on annettu!
maanantai 4. marraskuuta 2013
lauantai 2. marraskuuta 2013
Ponnen TV vie "slow-TV:n" uudelle tasolle - 12 tuntia suunnistusta
Pellon Ponnen suunnistajien epävirallinen mediakonserni PonsiTV on tunnettu omalaatuisista ja pitkistä televisio-ohjelmista. Tänään lauantai-iltana PonsiTV:n 111-kanava esittää puoli vuorokautta kestävän shown suunnistuksesta.
Ohjelmassa on aluksi tarkoitus sukeltaa syvälle suunnistuksen maailmaan. Keskiyön jälkeen tapahtumien tahti ohjelmassa hidastuu, jos vielä mahdollista, tekijät kertovat.
- Voimme nähdä, miten suunnistajan pummi kasvaa pidemmäksi ja pidemmäksi. Se on kiehtovaa, mutta aika outoa televisio-ohjelmaa, sanoo PonsiTV:n tuottaja Näyhä.
Ohjelman ensimmäisessä osassa ohjelmaan tulevat vieraat antavat harjoitteluvinkkejä. Ohjelman aikana saa neuvoja mm. siitä, miten lampusta viritetään monsteri.
Kun vuorokausi on vaihtunut, suunnistajaryhmä yrittää rikkoa pumminsuorittamisen hitausennätyksen. Lähtötilanne on korridoori, jolta yritetään löytää pois. Ajanotto päättyy, kun pelastushelikopteri on löytänyt kaikki osallistujat.
Edellinen ennätys on Australiassa elävän naishenkilön nimissä. Hän suoriutui urakasta neljässä tunnissa ja 51 minuutissa.
- Kilpailijamme valmistautuvat haasteeseen parhaillaan lepäilemällä ja ruokailemalla eräässä saaressa Saarivaaran lähellä, PonsiTV:sta kerrotaan.
PonsiTV:n aiempia ohjelmaerikoisuuksia ovat olleet mm. helmikuussa esitetty 12-tuntinen hisushow sekä 134 tuntia kestänyt ohjelma risteilylaivalta, joka seilasi kohti Tiomilaa. Kyseessä oli maailman pitkäkestoisin yhtäjaksoinen televisio-ohjelma. PonsiTV:n erikoisohjelmat ovat olleet katsojien parissa erittäin suosittuja.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä YLE.
Ohjelmassa on aluksi tarkoitus sukeltaa syvälle suunnistuksen maailmaan. Keskiyön jälkeen tapahtumien tahti ohjelmassa hidastuu, jos vielä mahdollista, tekijät kertovat.
- Voimme nähdä, miten suunnistajan pummi kasvaa pidemmäksi ja pidemmäksi. Se on kiehtovaa, mutta aika outoa televisio-ohjelmaa, sanoo PonsiTV:n tuottaja Näyhä.
Ohjelman ensimmäisessä osassa ohjelmaan tulevat vieraat antavat harjoitteluvinkkejä. Ohjelman aikana saa neuvoja mm. siitä, miten lampusta viritetään monsteri.
Kun vuorokausi on vaihtunut, suunnistajaryhmä yrittää rikkoa pumminsuorittamisen hitausennätyksen. Lähtötilanne on korridoori, jolta yritetään löytää pois. Ajanotto päättyy, kun pelastushelikopteri on löytänyt kaikki osallistujat.
Edellinen ennätys on Australiassa elävän naishenkilön nimissä. Hän suoriutui urakasta neljässä tunnissa ja 51 minuutissa.
- Kilpailijamme valmistautuvat haasteeseen parhaillaan lepäilemällä ja ruokailemalla eräässä saaressa Saarivaaran lähellä, PonsiTV:sta kerrotaan.
PonsiTV:n aiempia ohjelmaerikoisuuksia ovat olleet mm. helmikuussa esitetty 12-tuntinen hisushow sekä 134 tuntia kestänyt ohjelma risteilylaivalta, joka seilasi kohti Tiomilaa. Kyseessä oli maailman pitkäkestoisin yhtäjaksoinen televisio-ohjelma. PonsiTV:n erikoisohjelmat ovat olleet katsojien parissa erittäin suosittuja.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä YLE.
perjantai 18. lokakuuta 2013
perjantai 4. lokakuuta 2013
The last parade of Merz, Leonhardt and Niggli
When such a great runners decides to finish their career, everyone of us in Finland and Finnish Lapland too are really sad. That is part of the orienteering career for sure to finish it on a top level and new rising stars are already running on the slopes of the Alps. But I want to say that every O-career is unique and sport loses when you three retire.
Mätthu, Matthias and Sime! Thank you and hope all the best for future.
Photos: www.worldofo.com
Version for Finnish readers:
Tämän kesän jälkeen jokainen meidän maajoukkuemies ja -nainen nappaa kaikista kansainvälisistä kekkereistä sijan verran paremman tuloksen. Katsokaas kun Merz löytyi ennen vanhaan aina tuloslistalla meidän poikien etupuolelta lähinnä 20sek/km kovemman anaerobisen kynnyksensä ansiosta ja jos oli telakalla niin Mulleri paikkasi tilanteen. Naisissa taasen sijoituksen lisäksi myös aikaero kärkeen kutistuu 3-5minuuttia riippuen siitä oliko Nigglillä kohtalainen vai huono päivä.
Olkaamme siis iloisia viikonlopun maailmancupin päätyttyä sillä Suomi astuu jälleen sijan lähemmäs arvokisamenestystä kaikilla rintamilla!
Mätthu, Matthias and Sime! Thank you and hope all the best for future.
Version for Finnish readers:
Tämän kesän jälkeen jokainen meidän maajoukkuemies ja -nainen nappaa kaikista kansainvälisistä kekkereistä sijan verran paremman tuloksen. Katsokaas kun Merz löytyi ennen vanhaan aina tuloslistalla meidän poikien etupuolelta lähinnä 20sek/km kovemman anaerobisen kynnyksensä ansiosta ja jos oli telakalla niin Mulleri paikkasi tilanteen. Naisissa taasen sijoituksen lisäksi myös aikaero kärkeen kutistuu 3-5minuuttia riippuen siitä oliko Nigglillä kohtalainen vai huono päivä.
Olkaamme siis iloisia viikonlopun maailmancupin päätyttyä sillä Suomi astuu jälleen sijan lähemmäs arvokisamenestystä kaikilla rintamilla!
torstai 3. lokakuuta 2013
/\/\/\/\/\
Koko kuluneena kautena ei yhtään vastoinkäymistä. Jos joku lepo, niin suunniteltu sellainen. Homma oli gripissä ja reenit suju. Työt oli sopivaa vastapainoa reenille. Reeni tarttu. Kaikki oli kunnossa ennen kisoja.
Edellisenä iltana ajoissa nukkumaan. Uni tuli heti.
Aamulla tikkana aamulenkille. Huippukulku. Tänään tullaan.
Kisapaikalle ajoissa, muttei liian aikaisin. Auto loppusuoran varteen. Viimeisen rastin tarkistus. Sijatsi siinä mihin olin sen omissa suunnitelmissa sijoittanut. Lähtölistasta oman lähtöajan tarkistus. Eteen lähtee hyviä selkiä, joista apua rastinotoissa. Kuitenkin luotto omaan tekemiseen sen verran hyvällä tasolla että ei tässä muiden vetoapua tarvita.
Lähtöpaikalle. Verryttely minimaalinen. Joka tapauksessa kulkee. Rastimääritteet matkaan. Selkeää kauraa. Karsinaan. Mallikartta ja ajolinjojen tarkistus. Omalle ämpärille. Kompassista lähtösuunta.
Kartta käteen ja nappi lavassa K-paikalle. Ykkönen helppo, ehtii lukea rataa eteenpäin. Kakkoselle vauhdikas reitinvalinta polun kautta ja rasti nausteriin. Kolmoselle ja neloselle ei mitään ongelmia. Juoksu kulkee, sen huomaa pitkällä siivulla vitoselle. Tiellä talla pohjaan ja kilometrit taittuvat alta kolmen. Kutonen, seiska ja kasi hieman varmistellen, mutta ilman virheitä. Ysi, ratkaisuväli. Rastin likellä pörräävät edellä lähteneet, kuittaan kumpareen toiselta puolelta ja vältän perskärpästen liimautumisen völjyyni. Loppujen lopuksi aika helppo lippu. Näyttää kartasta vaikeammalta kuin onkaan. Seuraavat liput rutiinilla vaikka on tiheää. Kompassi auttaa ja on siellä selkeitä reittejä ja ohjailevia muotoja kun vaan huomaa ne. Toinen pitkä väli neljälletoista. Olen jo aiemmin päättänyt mahtikierron oikealta. Muut valinnat vähintään kaksi minuuttia hitaampia. Perään pari vaikeaa lyhyttä väliä, mutta liput löytyvät sujuvasti. Edellä lähteneet paljastavat vaikean kivikkotiheikkölipunkin. Yleisörasti ja kuulen olevani kärjessä. Valmentaja huutaa, että voitto tulee. Lisään pellolla vauhtia. Seuraava rasti bingo, mutta loppupään lähtöpaikka auttaa ja pysyttelen muiden tallaamalla polulla. Vauhti alkaa olla tapissa. Loput viisi lippua hurmiossa. En muista mistä menin, mutta hyvin löytyivät. Viimeiseltä rastilta talla pohjaan ja ylämäkiloppusuoralla urku auki. Jalat lyö setsuuria ja kuuluttaja hehkuttaa, ihmiset hurraa ja TV-kamerat surraa. Kotisohvilla kansa itkee ja hyppii ja huutaa ilosta. Sponsorit soittelee ja tukieuroja rapsahtelee tilille. Manageriehdokkaita ilmaantuu useita.
Ylitän maalilinjan. Missivaimo tulee vastaan Florida Panthersin farmijoukkueessa jääkiekkoilevan poikani kanssa. Päävalmentaja hymyilee. Koko valmennusjohto hurraa. Suunnistus on pelastettu. Taas vuodeksi eteenpäin. Olen onnellinen ja annan maailman parhaan voittohaastattelun. Omistan voittoni kaikille tärkeille ja rakkaille ihmisille. Toivon, että he pitävät tätä voittoa yhteisesti voitettuna. Ilman heitä en olisi siihen pystynyt.
Hikisenä herään pistävään päänsärkyyn ja hamuilen pimeässä särkylääkepurkkia. Pullon pohjalta löytyy vesitippa ja huuhdon pari tabua naamaan. Juuri ennen kuin huuhdoudun takaisin autuaaseen uneen muistan että huomenna on TV-kova.
keskiviikko 2. lokakuuta 2013
Kausianalyysi
Letkassa kyyti oli kylmää kuin pakastin,
mutta hyvällä tuurilla löysin kuitenkin - kotiin.
Oli leirillä kovat suunnitelmat ja kädessä kola,
päätettiin on päätavoite vain ja ainoastaan - AM-keskari.
Työpaikasta, opiskeluista otin loparit,
kuluu jalassa ainoastaan nas - hville.
Oli viime vuonna meno taidollisesti tummaa,
ensi vuodelle lupaan, että en ainakaan - fysiikalla häviä.
sunnuntai 22. syyskuuta 2013
Uulap
Sori että erehdyin kirjoittamaan tänne. Moni oli jo varmaan onnessaan poistanut tämän sivun suosikeistaan ja ajatellut, että olihan se aikakin poikain hävittää tunnukset. Kukaan ei siis ole kaivannut, joten tännehän voi kirjoittaa ihan mitä sontaa tahansa kun kukaan, ehkä poislukien KRP, ei kuitenkaan lue.
Mitä sitten on tapahtunut? Ei mitään.
Vaihtoehtoisia selitysmalleja:
a)näppäimistön näppäimet vaihtoivat paikkaa ja en osannut kirjoittaa ymmärrettäviä lauseita, esimerkkinä olkoon: rönö vkifo pm vkifo eli tämä blogi on blogi.
b)kaikki alkoi siitä, kun eräs proffa, jonka nimeä en muista kutsui mut labraansa ja esitteli mulle uutta keksintöään, eräänlaista kuvaannuslaitetta, jolla pystyy tsekkaileen rinnakkaistodellisuuksien vaihtoehtoisia historiakulkuja. Yhessä semmoisessa oli yks mun kaksoisolento ja se pärjäs aivan huikeesti kaikissa suunnistuskisoissa missä se oli, joten mä päätin käydä vähän vakoilemassa miten se on niin kova. Siinä varjostus ja muissa hämäräpuuhissa menikin sitten koko kesä. Vakoilun tuloksena oli, että sen mun kaksoisolennon harjoittelu oli parempaa, kisasuoritukset parempia ja tulokset parempia. Harjoittelussa oli enemmän laatua, kisasuorituksissa enemmän laatua ja tuloksissa enemmän laatua. Harjoittelussa tehtiin oikeita asioita, kisoissa tehtiin oikeita asioita ja palkintojen jaossa saatiin käteen oikeita asioita.
c)eksyin koko kesäksi.
So long, nyt hävitän tunnukset oikeasti.
Mitä sitten on tapahtunut? Ei mitään.
Vaihtoehtoisia selitysmalleja:
a)näppäimistön näppäimet vaihtoivat paikkaa ja en osannut kirjoittaa ymmärrettäviä lauseita, esimerkkinä olkoon: rönö vkifo pm vkifo eli tämä blogi on blogi.
b)kaikki alkoi siitä, kun eräs proffa, jonka nimeä en muista kutsui mut labraansa ja esitteli mulle uutta keksintöään, eräänlaista kuvaannuslaitetta, jolla pystyy tsekkaileen rinnakkaistodellisuuksien vaihtoehtoisia historiakulkuja. Yhessä semmoisessa oli yks mun kaksoisolento ja se pärjäs aivan huikeesti kaikissa suunnistuskisoissa missä se oli, joten mä päätin käydä vähän vakoilemassa miten se on niin kova. Siinä varjostus ja muissa hämäräpuuhissa menikin sitten koko kesä. Vakoilun tuloksena oli, että sen mun kaksoisolennon harjoittelu oli parempaa, kisasuoritukset parempia ja tulokset parempia. Harjoittelussa oli enemmän laatua, kisasuorituksissa enemmän laatua ja tuloksissa enemmän laatua. Harjoittelussa tehtiin oikeita asioita, kisoissa tehtiin oikeita asioita ja palkintojen jaossa saatiin käteen oikeita asioita.
c)eksyin koko kesäksi.
So long, nyt hävitän tunnukset oikeasti.
torstai 4. heinäkuuta 2013
Isän pyörä
Meilä on pyörä, son Tunturi. Aika vanha se on, enkä mie uskalla siittä kuvaa ottaa ku se pyörä on keksitty ja kasattu ennenko kamera.
Oon tässä ihmetelly tätä pyöräinnostusta. Rapamahaset läskit laittaa manoksilla vuoratun rikoon pääle ja lähtee rullaileen. Viien päivän mittasen ylimenokauen jälkeen ittekki rapamahana aattelin kokkeilla että mikä siinä viehättää. Vähä eppäilin sen kestoa ku se pyörä on tottunu kymmenen kiloa kevyempään kyytiläiseen meikämannen 65 killoon nähen. Mutta jalan pedaalille tarjoama paino tais sitte olla sen verta keveämpi että painot meni tasan.
Mie polin sitte kyläle, kuupperin verta meni aikaa suuntaansa seittämään kilometriin. Alan miehet sanos että 35km/h. Mie juoksiana sanosin että 1:43min/km. Paluumatkala myötänen avitti vähäsen nopeampaan aikaan.
Miksi mie sitte polin kyläle? Siksiko hyppäsin siittä autokyytilä Ratasjärvele. Sielä oli iltarastit. Näyhä oli tehny tapojensa mukkaan täyellisen kartan ja maastoki on perinteistä peräpohjolaa parila hakkuula höystettynä. Lähelä Ylitornion rajaa net on ottanu vaikutteita mettänhoitoon.
Pyöräilevät rapamahat olis polkenu perile asti. Mie taijan tällä kokemuksella jättää pyörittelyt aika lailla tähän.
Oon tässä ihmetelly tätä pyöräinnostusta. Rapamahaset läskit laittaa manoksilla vuoratun rikoon pääle ja lähtee rullaileen. Viien päivän mittasen ylimenokauen jälkeen ittekki rapamahana aattelin kokkeilla että mikä siinä viehättää. Vähä eppäilin sen kestoa ku se pyörä on tottunu kymmenen kiloa kevyempään kyytiläiseen meikämannen 65 killoon nähen. Mutta jalan pedaalille tarjoama paino tais sitte olla sen verta keveämpi että painot meni tasan.
Mie polin sitte kyläle, kuupperin verta meni aikaa suuntaansa seittämään kilometriin. Alan miehet sanos että 35km/h. Mie juoksiana sanosin että 1:43min/km. Paluumatkala myötänen avitti vähäsen nopeampaan aikaan.
Miksi mie sitte polin kyläle? Siksiko hyppäsin siittä autokyytilä Ratasjärvele. Sielä oli iltarastit. Näyhä oli tehny tapojensa mukkaan täyellisen kartan ja maastoki on perinteistä peräpohjolaa parila hakkuula höystettynä. Lähelä Ylitornion rajaa net on ottanu vaikutteita mettänhoitoon.
Pyöräilevät rapamahat olis polkenu perile asti. Mie taijan tällä kokemuksella jättää pyörittelyt aika lailla tähän.
tiistai 11. kesäkuuta 2013
keskiviikko 5. kesäkuuta 2013
Kuumuudensietovinkkejä köyhille
-käy kylmässä suihkussa jos vesi kuuluu kuukausivuokraan
-ota pakkasesta kylmäkalleja unileluksi
-syö jälkiruoaksi jääpaloja
-käy ruokakaupassa ilman kauppalappua ja yritä muistella mitä kaapista puuttuu
-juo mistä tahansa, vaikka kuralätäköstä, kun hikoilu loppuu
-juokse tien varjoisaa puolta
-juokse aamulenkki
Hiki se tullee silti Howardillaki.
-ota pakkasesta kylmäkalleja unileluksi
-syö jälkiruoaksi jääpaloja
-käy ruokakaupassa ilman kauppalappua ja yritä muistella mitä kaapista puuttuu
-juo mistä tahansa, vaikka kuralätäköstä, kun hikoilu loppuu
-juokse tien varjoisaa puolta
-juokse aamulenkki
Hiki se tullee silti Howardillaki.
maanantai 27. toukokuuta 2013
Uni #1
Jonkin rakennuksen aulassa M.A. Numminen nojailemassa narikan tiskiin. Miehellä päällä Ponnen retrotakki ilman painatuksia.
sunnuntai 26. toukokuuta 2013
Elintasomaha
Enempää ei voi olla pihalla nykypäivän huippusuunnistuksesta kun on toppatakki jonka toppatakkiuran huippuhetket on vuosituhannen vaihteesta.
perjantai 24. toukokuuta 2013
Autostereoissa soi Katri Helena
Yössä kiitää carina läpi Suomen
pitkän päivän ilta ja kaikkia väsyttää
amurintiikerinkarvapenkit nukuttaa
aivan liian makeasti
Hyppää kuski leimantarkistuksesta
suoraan ratin taakse
ja matka jatkuu
Mutta onneksi
autostereoissa soi Katri Helena
ja ketään ei väsytä
Kun
autostereoissa soi Katri Helena
me jaksetaan mitä vaan
Vauhti kiihtyy, kotiin on päästävä
pitkä ja loputon matka edessä
kone huutaa armoa
mutta sitä ei nyt anneta
Kuski vaihdetaan Kokkolassa
ja takapenkki
laulaa kuorossa
Koska
autostereoissa soi Katri Helena
ja ketään ei väsytä
Kun
autostereoissa soi Katri Helena
me jaksetaan mitä vaan
Ensi viikonloppuna uudestaan
Tottakai
autostereoissa soi Katri Helena
ja ketään ei väsytä
Kun
autostereoissa soi Katri Helena
me jaksetaan mitä vaan
maanantai 20. toukokuuta 2013
Arvoituksia
"Mistä tietää, että suunnistuskisassa ei ole mitään mieltä?"
"No tietysti siitä, että katsoo kisan aikana useammin rastimääritteitä kuin karttaa."
-Lauri, Huippuliigan kokonaiskisan voitosta 1:36 jäänyt urheilija
"Mistä tietää, että homma on mennyt överiksi ja reenaa liian vähän?"
"Siitä kun ennakkospekulaatioissa kartta on kisakarttaa tarkempi."
-Olli-Markus, SM-finaalitason sprinttisuunnistaja
"No tietysti siitä, että katsoo kisan aikana useammin rastimääritteitä kuin karttaa."
-Lauri, Huippuliigan kokonaiskisan voitosta 1:36 jäänyt urheilija
"Mistä tietää, että homma on mennyt överiksi ja reenaa liian vähän?"
"Siitä kun ennakkospekulaatioissa kartta on kisakarttaa tarkempi."
-Olli-Markus, SM-finaalitason sprinttisuunnistaja
torstai 9. toukokuuta 2013
No niihän siinä kävi... KePo 2013
Vielä oli syksylä kova uho päälänsä että Femmani vie KePon tänä kevväänä. Mutta nyppä tais sitte vaan yks Ponnen mies rapsuttaa kehäkolmosen nurkilla torpparin kalliota. Niinno kuuluha se rapse Sievissäki, rakkakivikkoa tahto riittää. Toinen kiinnitys pyttyyn ja kolmesta poikki. Illala poka saunoo ja nakkia keitellään, mutta onneks korjaaja löytyy kotoa Pellosta.
keskiviikko 24. huhtikuuta 2013
Pellosta käsin
Mie oon täältä sivusta käsin seurannu ku jokku ei taho muistaa että kisoissa voittaa ne kukka tullee noppeiten maaliin. Sillä mistä on kotosin ei vissiin tuloksiin ole suuremmalti merkitystä muuten ku lähtökohtia harjoottelulle ja sukkuroimiselle kokkoillessa.
Eipä se kyllä tieten meitä haittas jos mitalit jaettas sen kesken että kelläkä löytyy eniten kotipitäjän miehiä joukkueesta. Siihen ko otettas suhdeluku mukkaan että millä rosentilla ukkoa on siihen tullu nii mie luulen että met oltas aika korkeella.
Meilä ku ykkösesä viis ukkoa kymmenestä on ommaa kasvattia nii se tarkottaa jotta yli joka sadas ukko viistoistakesäsestä nelineloseen on tiensä siihen raivannu (Pellossa on 15-44 vuotiaita miehiä yhteensä 464, toim. huom).
Tällä kaavalla ko miettii nii Oulusa pitäs 430 paikallista ukkoa juosta kymmentä osuutta, Lohjala kaheksankymmentä, Paimiosa parikymentä ja Jojensuusta sais se 150 ukkoa korvata ulkkareita.
Siihemmalliin, mutta meppä poat ei haikailla sääntömuutoksien perrään. Jos huuellaan nii huuellaan korpeen. Mie luulen että poat tuolla Alastarossa on kuiten olleet iha hipihiljaa ku sutta pölkäävät. Ja ommaan tekemisseen net keskittyyvät. Siinä ku on ihan riittävästi tekemistä.
Eipä se kyllä tieten meitä haittas jos mitalit jaettas sen kesken että kelläkä löytyy eniten kotipitäjän miehiä joukkueesta. Siihen ko otettas suhdeluku mukkaan että millä rosentilla ukkoa on siihen tullu nii mie luulen että met oltas aika korkeella.
Meilä ku ykkösesä viis ukkoa kymmenestä on ommaa kasvattia nii se tarkottaa jotta yli joka sadas ukko viistoistakesäsestä nelineloseen on tiensä siihen raivannu (Pellossa on 15-44 vuotiaita miehiä yhteensä 464, toim. huom).
Tällä kaavalla ko miettii nii Oulusa pitäs 430 paikallista ukkoa juosta kymmentä osuutta, Lohjala kaheksankymmentä, Paimiosa parikymentä ja Jojensuusta sais se 150 ukkoa korvata ulkkareita.
Siihemmalliin, mutta meppä poat ei haikailla sääntömuutoksien perrään. Jos huuellaan nii huuellaan korpeen. Mie luulen että poat tuolla Alastarossa on kuiten olleet iha hipihiljaa ku sutta pölkäävät. Ja ommaan tekemisseen net keskittyyvät. Siinä ku on ihan riittävästi tekemistä.
maanantai 22. huhtikuuta 2013
Pimeä energon
Leirikeskuksessa päivä valkenee. Juri keittää kahvit Näyhälle ja puurot kaikille. Telvisio käy omaa vaimeaa sotaansa apatiaa vastaan.
"Exterminate them!"
"THAT'S YOUR PLAN?!! BRING AUTOBOTS BACK FROM THE DEAD TO ATTACK US?!!"
Jalat painavat kuin painavat jalat. Aamun ensimmäinen lenkki on suksee.
"Um Chace we blew up an entire library not excactly low profile."
Pimeä energon keräytyy ja PTC herää lopullisesti uuteen päivään.
"Exterminate them!"
Tulitikut sijoitetaan silmiin pitämään ylä-ja alaluomi auki ja kas ne pysyvät auki. Puuro paistuu ja leivänpaahdin raksuu. Televisio käy yhä yksinäistä sotaansa.
"THAT'S YOUR PLAN?!! BRING AUTOBOTS BACK FROM THE DEAD TO ATTACK US?!!"
Jalat painavat kuin painavat jalat. Aamun ensimmäinen lenkki on suksee.
"Um Chace we blew up an entire library not excactly low profile."
Pimeä energon keräytyy ja PTC herää lopullisesti uuteen päivään.
keskiviikko 17. huhtikuuta 2013
Oodi Rastivuosille - ROUGH LAND Open
Järjestyksessään ensimmäiset Karun Maan avoimet järjestettiin huhtikuisena kevätpäivänä Säkylän ydinkeskustassa. Kisajärjestäjän ennakkomainonta oli poikinut viisipäisen osallistujajoukon, joten tunnelma Säkylän torilla oli kuin suuresta urheilujuhlasta.
Ennakkoon kovimmat nimet oli sijoitettu lähtölistan loppupäähän Huittisissa järjestetyn esikilpailun voittajan, Pellon Sami-Petteri Juopperin startatessa viimeisenä.
Rivakimmin kilvan kuitenkin aloitti Ponnen Olli-Markus Taivainen, joka 3-4 välin tien ylityksen kellotuksissa johti kahdeksan sekuntia veljeänsä Juho-Mattia. Ero jatkoi kasvamistaan aina kymmenennelle rastille asti, missä nuoremman Taivaisen johto oli jo 14 sekuntia. Sitten alkoi kuitenkin tapahtua.
Juho-Matti Taivaisen sprinttisatsaus näkyi radan vanhetessa ja reitinvalintojen vaikeutuessa. Vanhempi Taivainen valitsi rutiininomaisesti turvallisia ja sujuvia reittejä lähimpien uhkaajien sortuessa ainakin yhteen radikaaliin reitinvalintavirheeseen. Rajun loppuvedon myötä Juho-Matti Taivaisen voittomarginaali muodostui selkeäksi:
Rata sai kilpailijoilta kiitosta ja kun maastosta löytyi niin vettä, katoksia kuin portaatkin, määriteltiin alueen sopivuus sprinttisuunnistukseen yksinkertaisesti `johtavaksi`.
Ennakkoon kovimmat nimet oli sijoitettu lähtölistan loppupäähän Huittisissa järjestetyn esikilpailun voittajan, Pellon Sami-Petteri Juopperin startatessa viimeisenä.
Rivakimmin kilvan kuitenkin aloitti Ponnen Olli-Markus Taivainen, joka 3-4 välin tien ylityksen kellotuksissa johti kahdeksan sekuntia veljeänsä Juho-Mattia. Ero jatkoi kasvamistaan aina kymmenennelle rastille asti, missä nuoremman Taivaisen johto oli jo 14 sekuntia. Sitten alkoi kuitenkin tapahtua.
Juho-Matti Taivaisen sprinttisatsaus näkyi radan vanhetessa ja reitinvalintojen vaikeutuessa. Vanhempi Taivainen valitsi rutiininomaisesti turvallisia ja sujuvia reittejä lähimpien uhkaajien sortuessa ainakin yhteen radikaaliin reitinvalintavirheeseen. Rajun loppuvedon myötä Juho-Matti Taivaisen voittomarginaali muodostui selkeäksi:
Rata sai kilpailijoilta kiitosta ja kun maastosta löytyi niin vettä, katoksia kuin portaatkin, määriteltiin alueen sopivuus sprinttisuunnistukseen yksinkertaisesti `johtavaksi`.
maanantai 15. huhtikuuta 2013
torstai 11. huhtikuuta 2013
Yritettiin kyllä.. 10mila-ennakko
Tuossa kevättalvella me yritettiin tosissaan jotta pärjättäis kerranki kevvään suurviesteissä. 10milan osalta piti tehä vähän hankintojaki, mutta kaikki ne kariutu. Tässä käydään läpi, osuus osuudelta, pettymykseen päättyneet kalasteluyritykset ensimmäisestä tekstarista Hitler-videoitten kautta viimeisimpään facebook-viestiin.
Avaukseen yritettiin saaha edellissyksyn yön betonissa loistanutta Istolahen Tuomoa. Ei se kuitenkaan irronnu tamperelaisena mihkään pohjanmaata pohjosempaan joukkueeseen.
Kakkoselle piti laittaa samoista piireistä Hölsön Mikko, eikä varmaankaan tarvinne yösuunnistusmerittejä alkaa kertailemaan?
Pitkälle yölle piti puttailla Lassilan AP:lla ja kärkiletkaanhaan siinä olis jumahdettu.
Kärkiletkassa ajateltiin raastaa hiihtoniilon reisillä, Uusivirran Riston tykittäessä siinä Olle Boströmin selässä koko pätkän.
Sitte oli ajatus karata ja Ikosen Pasiahan siihen kaavailtiin, mutta edellisten tavoin sekään ei irronnu.
Sitte oli ajatuksena, että pistetään varma kortti yksin karuun. Sampo Rahko olis ollut kutosella mies paikallaan.
Putkella piti juosta naapurikylän Juho Korpi jotta länsikairasta joku sais kokemusta kovista paikoista mutta sinnehän se naapurikylään jäi.
Kivelän Masa oli sitten vuorossa vähän pitemmälle päivälle mutta se vaihtoki Hiidenkiertäjiin.
Tokavikalle yritettiin Aleksi Karppista mutta sepä meni taasen Pohjantähteisiin tuikkimaan.
Ankkuriks oli hurjat kaavailut Konsta Vanhasesta, mutta enää ei sitä jaksettu yrittää yheksän pettymyksen jälkeen ja taitaa se poka ymmärtää rahanki päälle nii jäi sitte koittamatta.
Nyppä meillä juoksee viis omaa kasvattia joukkueessa. Semmosilla ei nykysuunnistuksessa tulla. Korkeintaan Teurastetaan jotain ampiaisia.
Avaukseen yritettiin saaha edellissyksyn yön betonissa loistanutta Istolahen Tuomoa. Ei se kuitenkaan irronnu tamperelaisena mihkään pohjanmaata pohjosempaan joukkueeseen.
Kakkoselle piti laittaa samoista piireistä Hölsön Mikko, eikä varmaankaan tarvinne yösuunnistusmerittejä alkaa kertailemaan?
Pitkälle yölle piti puttailla Lassilan AP:lla ja kärkiletkaanhaan siinä olis jumahdettu.
Kärkiletkassa ajateltiin raastaa hiihtoniilon reisillä, Uusivirran Riston tykittäessä siinä Olle Boströmin selässä koko pätkän.
Sitte oli ajatus karata ja Ikosen Pasiahan siihen kaavailtiin, mutta edellisten tavoin sekään ei irronnu.
Sitte oli ajatuksena, että pistetään varma kortti yksin karuun. Sampo Rahko olis ollut kutosella mies paikallaan.
Putkella piti juosta naapurikylän Juho Korpi jotta länsikairasta joku sais kokemusta kovista paikoista mutta sinnehän se naapurikylään jäi.
Kivelän Masa oli sitten vuorossa vähän pitemmälle päivälle mutta se vaihtoki Hiidenkiertäjiin.
Tokavikalle yritettiin Aleksi Karppista mutta sepä meni taasen Pohjantähteisiin tuikkimaan.
Ankkuriks oli hurjat kaavailut Konsta Vanhasesta, mutta enää ei sitä jaksettu yrittää yheksän pettymyksen jälkeen ja taitaa se poka ymmärtää rahanki päälle nii jäi sitte koittamatta.
Nyppä meillä juoksee viis omaa kasvattia joukkueessa. Semmosilla ei nykysuunnistuksessa tulla. Korkeintaan Teurastetaan jotain ampiaisia.
maanantai 8. huhtikuuta 2013
Pitkät leirit on in
Värkkäsin sinne Alastarroon leirikeskukseen pikku lenkin. Ekaksi pahiksia rastinottoja, sitte väylää ja loppuks käyrää. Kartta näköjänsä oli rohki soma, niinko olis Ramin kartta Nivavaarasta. Ja olipa se vielä kohen etelää nii lumestakaan ei liene haittaa.
Oli kuulemma menny ihan putkeen näitten meän uusien pohjosen vahvistusten reenit. Eritoten Höppänä kehu viimistä osiota elikkä käyrää ko oli niin sujuvaa. Emmie tuota kepsiseurantaa ole ehtiny vielä kattoon mutta takkuulla on hyvvää viivaa.
Oli kuulemma menny ihan putkeen näitten meän uusien pohjosen vahvistusten reenit. Eritoten Höppänä kehu viimistä osiota elikkä käyrää ko oli niin sujuvaa. Emmie tuota kepsiseurantaa ole ehtiny vielä kattoon mutta takkuulla on hyvvää viivaa.
maanantai 1. huhtikuuta 2013
Sukset naulaan, piikkarit jalkaan: lumet lähti
Pellosta sulas sitte lumet. Soli poka aamutuimaan postilaatikolle kirmatessani hierastava silmiä kerran jos toinenkin ja lopulta pääyttävä siihen että tännään hiihtolenkki onki muutettava suunnistusreeniksi. Lumet olit yön aikana kaonnu jonnekin. Tieustelijoilta, agenteilta ja muilta kylänmiehiltä saapuneitten tietoitten mukaan lumen puute riivaa aika tarkalleen Pellon kunnan rajojen sisäpuolela, toki poikkeuksiakin on kuten alla oleva Kolarin desanttimme välittämä kuva Nälännön takamailta osoittaapi. Mutta joka tapauksessa aika paikallista tällainen sääilmiö vaikuttas olevan.
Onneksi lumettomuus iski vasta tässä vaiheessa näin maanantaina niin saatiin kuiten Pellon Hiihot hiihettyä kunnialla hyvissä olosuhteissa. Ylitornion salapolliisien mukkaan sielä lumitilanne on normaali ja Ainiovaaran hiihot saahaan/saathiin hihtää niinko oli suunniteltu etukätheen. Ponnen poijat lähti leireileen etellään, mutta häätynee kuttua poijat takassi kun vaikuttais siltä että täälä ne parhaat kelit sittenki on. No eipä nytten ehi enempää tarinoija kun liiton vakkoilijat saivat kans tion tästä kelistä täälä ja vaikuttais siltä jotta kaikki huhtikuun kisat mitä Suomessa on meinattu pittää on meinattu nytten siirtää tänne pohjosseen, jotta näinpä ollen meikäle tullee vielä vähän kiire viimeistellä nämä Billnäsin ja Kevätyön kartat tässä illan pääle, jotta pääsee ratametsurit rakentelleen pukkeja mettiin. Alla kuiten vielä muutama kuva päivän suunnistusreenistä. Ei muutako niitten myötä hyvvää kessää ku semmonen näyttää sitte viimhein tulleen.
Onneksi lumettomuus iski vasta tässä vaiheessa näin maanantaina niin saatiin kuiten Pellon Hiihot hiihettyä kunnialla hyvissä olosuhteissa. Ylitornion salapolliisien mukkaan sielä lumitilanne on normaali ja Ainiovaaran hiihot saahaan/saathiin hihtää niinko oli suunniteltu etukätheen. Ponnen poijat lähti leireileen etellään, mutta häätynee kuttua poijat takassi kun vaikuttais siltä että täälä ne parhaat kelit sittenki on. No eipä nytten ehi enempää tarinoija kun liiton vakkoilijat saivat kans tion tästä kelistä täälä ja vaikuttais siltä jotta kaikki huhtikuun kisat mitä Suomessa on meinattu pittää on meinattu nytten siirtää tänne pohjosseen, jotta näinpä ollen meikäle tullee vielä vähän kiire viimeistellä nämä Billnäsin ja Kevätyön kartat tässä illan pääle, jotta pääsee ratametsurit rakentelleen pukkeja mettiin. Alla kuiten vielä muutama kuva päivän suunnistusreenistä. Ei muutako niitten myötä hyvvää kessää ku semmonen näyttää sitte viimhein tulleen.
tiistai 26. maaliskuuta 2013
Juha Lallukka on syytön
Ei, ei, ei,
Kyllä, kyllä, kyllä,
Ei, ei, ei.
Kuulin että he ehkä käytti jotain,
Tuntuu uskottavalta,
Mutta ei en usko sittenkään,
Koska mä tiedän sen,
He aina pelleilivät, ei he voineet tehdä sitä,
Se ei oo mun ongelma,
Ne on tosi välkkyjä, mut ne ei futaa,
Ne saa mun nenän vuotaan verta!
Niin vitun negatiivista,
Ne vain otti, ei antaneet,
Ei, ei, ei,
Huudan yöhön,
Juha Lallukka on syytön,
Syytön,
Lallukka on syytön,
Juha Lallukka on syytön.
Muut ei oo mitään, mä oon,
Mut kuulin että niillä oli juttuja,
Kuulin että niillä oli yhteyksiä,
Pistivät paskaks mitä muut bygas,
Mä ansaitsen kunnioitusta ja arvonantoo,
Miksei kukaan usko?
Tämä oikeushärdelli ei lopu koskaan.
Niin vitun negatiivista,
Ne vain otti, ei antaneet,
Ei, ei, ei,
Huudan yöhön,
Juha Lallukka on syytön,
Syytön,
Lallukka on syytön,
Juha Lallukka on syytön.
Joku pysäyttäkää heidät!
Niin vitun negatiivista,
Ne vain otti, ei antaneet,
Ei, ei, ei,
Huudan yöhön,
Juha Lallukka on syytön,
Syytön,
Lallukka on syytön,
Juha Lallukka on syytön.
Syytön,
Syytön,
Syytön,
Syytön,
Juha Lallukka on syytön!
(lauletaan tällä sävelellä)
Kyllä, kyllä, kyllä,
Ei, ei, ei.
Kuulin että he ehkä käytti jotain,
Tuntuu uskottavalta,
Mutta ei en usko sittenkään,
Koska mä tiedän sen,
He aina pelleilivät, ei he voineet tehdä sitä,
Se ei oo mun ongelma,
Ne on tosi välkkyjä, mut ne ei futaa,
Ne saa mun nenän vuotaan verta!
Niin vitun negatiivista,
Ne vain otti, ei antaneet,
Ei, ei, ei,
Huudan yöhön,
Juha Lallukka on syytön,
Syytön,
Lallukka on syytön,
Juha Lallukka on syytön.
Muut ei oo mitään, mä oon,
Mut kuulin että niillä oli juttuja,
Kuulin että niillä oli yhteyksiä,
Pistivät paskaks mitä muut bygas,
Mä ansaitsen kunnioitusta ja arvonantoo,
Miksei kukaan usko?
Tämä oikeushärdelli ei lopu koskaan.
Niin vitun negatiivista,
Ne vain otti, ei antaneet,
Ei, ei, ei,
Huudan yöhön,
Juha Lallukka on syytön,
Syytön,
Lallukka on syytön,
Juha Lallukka on syytön.
Joku pysäyttäkää heidät!
Niin vitun negatiivista,
Ne vain otti, ei antaneet,
Ei, ei, ei,
Huudan yöhön,
Juha Lallukka on syytön,
Syytön,
Lallukka on syytön,
Juha Lallukka on syytön.
Syytön,
Syytön,
Syytön,
Syytön,
Juha Lallukka on syytön!
(lauletaan tällä sävelellä)
torstai 21. maaliskuuta 2013
Lopussa vinkki kaikille sprinttireitinvalintoja pohtiville
Noniin, noniin. Surkuttelu saa taas luvan olla siinä. Seitkytluku ei koskaan enää palaa. Sillon ei ollu rasitusvammoja, sairauksia saati väsymystä. Ne on nykyajan haasteita. Niitä lähetään selättään nykyajan tiedolla. Mitä se nykyajan tieto sit käytännössä on? Syyään kun luolamies ja reenataan kun seitkytluvulla. Piste.
maanantai 11. maaliskuuta 2013
sunnuntai 3. maaliskuuta 2013
Avautuminen
Mitäs jos hiihtäjät alkaisivat treenaamaan tosissaan? Sillälailla, että harjoituksissa tulisi ihan kunnon hiki ja joka paikka olisi täynnä maitohappoa. Viestissä Nousiainen oli ihan sippi, vaikka matka oli vaivaiset 10 kilometriä ! Huono kunto, ei siihen muuta selvitystä voi olla. Jos ihminen ei tee elämässään muuta työtä kuin hiihtää, niin kyllä tuo em. matka pitäisi jaksaa vetää apinanraivolla alusta loppuun.
torstai 21. helmikuuta 2013
Multi-technique eli valkoisen paperin viehätys
Blank map-o on vuoden kovin hitti. Vaativuutta on A5-koon kartalla aloittelijalle tarpeeksi jos mittakaavana on esimerkiksi 1:3000. Kartan koon ja mittakaavan muutoksilla saadaan vaativallekin harrastajalle riittäviä haasteita. Maajoukkue on huhujen mukaan käyttänyt A3S-koon karttaa mittakaavalla 1:50 000 mikä tavallisesta harrastelijasta voi kuulostaa hakuammunnalta, mutta liiton nimettömiltä lähteiltä kuullun mukaan erottaa vain sopivasti jyvät kanoista harjoituksissa. Bonuksena on että sama kartta käy oikeastaan missä vain maastossa sellaisenaan. Periaatteessa samat kartalle piirretyt rastipisteetkin toimivat usein reenistä ja kisasta toiseen, mutta tällöin on varsinkin huippusuunnistajilta poistettava kompassit ja mahdollisesti laitettava silmät hyvin peittävä musta side silmille riittävän vaativuuden takaamiseksi. Blank map-o-reeneissä rastien vienti on tietysti annettava taitavien suunnistajien hoidettavaksi.
Alla esimerkki Blank map-o-kartasta ilman rataa:
Siitäpä sitten vaan reeniä suunnittelemaan!
keskiviikko 20. helmikuuta 2013
Best of Pello: sija 97. Makkaravaara
Seuraavalla sijalla onkin tarjolla todellista pellolaista
helmeä tai ehkäpä mieluummin pitäisi sanoa legendaa tai jopa klassikkoa tai
eeppisyyttä tai jopa uberhyvyyttä eli Makkaravaara tuo kestävyysurheilun mekka ja medina,
kärsimyksen kruunaamaton kuningas ja kaikkien janoisten antisankari. No
hehkuttelut sikseen sillä listauksessa sija valahtaa varsin alas, koska Best of
Pello-sarjassa kyse on kuitenkin suunnistusmaastoista ja epäinhimillisellä
purupolulla ei näissä geimeissä vielä paljon juhlita, varsinkin kun sen ympärillä on
lähinnä kivikkoa ja loputonta rinnettä täynnä kivikkoa. Muutamia pienehköjä avokallioalueita on sekaan nakattu, mutta se ei Pellon maastojen tason huomioon ottaen paljoa auta. Alueella on joka
tapauksessa järjestetty monia kovan mittaluokan kisoja mikä tosin kertonee
enemmän oivasta kilpailukeskuksesta hiihtostadionilla kuin maaston laadukkuudesta. Ja toki tämä sama kilpailukeskus tavoittaa muutamia muita huippumaastoja, mutta niistä enemmän
myöhemmissä jaksoissa. Joka tapauksessa Makkaravaara hakkaa etelän pusikot,
risukot, hakkuujätteiköt ja vitikot mennen tullen. Senhän nyt luulisi olevan
täysin selvää viimeistään tässä vaiheessa jokaiselle tyypille, joka jostain
jotain tietää tai luulee tietävänsä.
tiistai 19. helmikuuta 2013
Best of Pello: välisoitto
Best of Pello palaa ruotuun pienen teknisen tauon jälkeen. Ongelmia ovat aiheuttaneet muun muassa alkuperäisen listauksen kadoksissa olo, maastojen liiallinen määrä suhteessa sijoitusten määrään ja se että tekstien suoltajat eivät yksinkertaisesti ole muilta harrastuksiltaan ehtineet vierailla tarpeeksi kotikuntansa maastoissa hankkimassa tarvittavaa tietotaitoa, jotta lukukokemus vastaisi edes jotenkin kuvattavaa maastoa. Ongelmia on aiheuttanut myös se, että alkuperäisestä listasta unohtui monia maastoja ja toisaalta täysiä floppeja päätyi listalle. Myös maastojen järjestystä on rukattu urakalla ja vaikka ei se ehkä vieläkään vaikuta lopulliselta järjestykseltä niin mennään näillä nyt ainakin siihen saakka kunnes on aika niitä muuttaa.
maanantai 11. helmikuuta 2013
Gr8 sccs
-No mitä mielen päällä
-Olen miettinyt näiden viimeaikaisten uutisten valossa urheilijoiden moraalia
-Eiköhän sitä ole aina vilppiä harrastettu
-Joka tapauksessa nyt suuri yleisökin tietää sen
-Pyöräilyssä, no se ei ollut uutinen
-Odotetaan näitä pyhiä lajeja
-Futis, jäkis, NBA sun muut kriketit
-Tennikset, golfit, autourheilu
-Niin näitä rahalajeja
-Showlajeja
-Showpainia, jossa tuloksetkin tiedetään etukäteen kuin vanhoissa kunnon vaaleissa
-Palanderin Kallen sanoin, että olen urheilija en sirkuspelle
-Niitähän ne just on
-Niin on
-No kuitenkin, olen vähän lueskellut tässä
-Aku Ankaa ja Roope-Setää?
-Ei, korkeakulttuurista maailmat räjäyttävää tavaraa
-Pomminteko-ohjeita netistä, hah hah
-Ei kun Machiavellia, sitä klassikkoa Ruhtinas
-Jaa sitä, on tuttu, koulussa opettaja oli joku friikki ja pakotti lukemaan
-Onneksi ei ole tuon pitempi, reilu sata sivua
-Juu, mutta mitäs siitä kirjasta
-Siinähän annnetaan ohjeita hallitsijalle
-Virtu, fortuna mitä niitä olikaan
-Vaikkapa se virtu, sehän on suunnilleen siinä opuksessa, että ole viekas kuin kettu ja hyökkäävä kuin leijona
-Niin häikäilemätön
-Joka tapauksessa siis ajattelin, että se sopisi hyvin oppikirjaksi huippu-urheilijoiksi halajaville
-Entäs sitten Sunzin Sodankäynnin taito
-Sehän sellaista tavaraa, että otat sieltä minkä lauseen tahansa niin se sopii mihin asiaan tahansa
-Siis kuin Suomen jääkiekkovalmentajien puheet
-Sama asia kuin lukisit jotain niistä Tami Tammisen tuhannesta kirjasta
-Samaa skeidaa uudessa paketissa
-Oletko muuten itse lukenut viime aikoina mitään hyvää
-Tuo Pohjois-Korean vankileirikirja Leiri 14 tuli luettua
-Luin siitä jonkin näytteen, ei ole mitään ruokapyötätavaraa
-Ihmiset tuhottiin fyysisesti ja henkisesti, pakoa yrittäneet tapettiin ja kaiken lisäksi 99,99% porukasta ei edes tiennyt, että ulkopuolella odottaa jotain parempaa
-Vähän niin kuin suomalainen urheilujärjestelmä
-Tai venäläinen
-Mutta ne sentään menestyy
-No ne on Machiavellinsa lukeneet, se kompensoi hieman
-Olen miettinyt näiden viimeaikaisten uutisten valossa urheilijoiden moraalia
-Eiköhän sitä ole aina vilppiä harrastettu
-Joka tapauksessa nyt suuri yleisökin tietää sen
-Pyöräilyssä, no se ei ollut uutinen
-Odotetaan näitä pyhiä lajeja
-Futis, jäkis, NBA sun muut kriketit
-Tennikset, golfit, autourheilu
-Niin näitä rahalajeja
-Showlajeja
-Showpainia, jossa tuloksetkin tiedetään etukäteen kuin vanhoissa kunnon vaaleissa
-Palanderin Kallen sanoin, että olen urheilija en sirkuspelle
-Niitähän ne just on
-Niin on
-No kuitenkin, olen vähän lueskellut tässä
-Aku Ankaa ja Roope-Setää?
-Ei, korkeakulttuurista maailmat räjäyttävää tavaraa
-Pomminteko-ohjeita netistä, hah hah
-Ei kun Machiavellia, sitä klassikkoa Ruhtinas
-Jaa sitä, on tuttu, koulussa opettaja oli joku friikki ja pakotti lukemaan
-Onneksi ei ole tuon pitempi, reilu sata sivua
-Juu, mutta mitäs siitä kirjasta
-Siinähän annnetaan ohjeita hallitsijalle
-Virtu, fortuna mitä niitä olikaan
-Vaikkapa se virtu, sehän on suunnilleen siinä opuksessa, että ole viekas kuin kettu ja hyökkäävä kuin leijona
-Niin häikäilemätön
-Joka tapauksessa siis ajattelin, että se sopisi hyvin oppikirjaksi huippu-urheilijoiksi halajaville
-Entäs sitten Sunzin Sodankäynnin taito
-Sehän sellaista tavaraa, että otat sieltä minkä lauseen tahansa niin se sopii mihin asiaan tahansa
-Siis kuin Suomen jääkiekkovalmentajien puheet
-Sama asia kuin lukisit jotain niistä Tami Tammisen tuhannesta kirjasta
-Samaa skeidaa uudessa paketissa
-Oletko muuten itse lukenut viime aikoina mitään hyvää
-Tuo Pohjois-Korean vankileirikirja Leiri 14 tuli luettua
-Luin siitä jonkin näytteen, ei ole mitään ruokapyötätavaraa
-Ihmiset tuhottiin fyysisesti ja henkisesti, pakoa yrittäneet tapettiin ja kaiken lisäksi 99,99% porukasta ei edes tiennyt, että ulkopuolella odottaa jotain parempaa
-Vähän niin kuin suomalainen urheilujärjestelmä
-Tai venäläinen
-Mutta ne sentään menestyy
-No ne on Machiavellinsa lukeneet, se kompensoi hieman
lauantai 9. helmikuuta 2013
torstai 7. helmikuuta 2013
Sniffaa hernerokka nenäonteloon
Mulla on sellainen lämpökerraston paita, jossa on extrapitkä selkäosa jotta ei pääse kylmä puhaltamaan alaselkään. Viikonlopun kisoissa odotin jonkun sanovan, "näyttää kuin sulla olis paskat housussa", jotta pääsisin itse vastaamaan, "teen juttua Ylioppilaslehteen siitä kun yritän hisukisan aikana paskantaa housuuni, mutta näköjään onnistuin jo ennen starttia."
On mietitty motiiveja sille miksi pitää kirjoittaa juttu siitä että yrittää ulostaa housuun bussimatkalla Helsingistä Turkuun. Alla on vaihtoehtoja, joista lukija voi mielessään ympyröidä omaa mieltymystään vastaavat vaihtoehdot.
a)provo
b)huumori
c)median sisällöttömyyden arvostelu
d)performanssi
e)shokkiarvo
f)turku ja kakka hyvä otsikko
g)suomen maanteiden kunnon arvostelu
h)linja-auton vessan tukkoisuuden todistaminen
i)keskustelun herättäminen
j)tyhjä tila ja jotain piti keksiä
k)joukkoliikenteen kalleus verrattuna omaan autoon
l)tabujen rikkominen
m)arvokeskustelu
n)kakkafetissien esittely
o)sosialisaatiokritiikki
p)jonkin sortin ennätys, esim. pisimpään sonnat housussa suomalaisessa bussissa-maailmanennätys
q)ihmisen luonnollisten tarpeiden osoitus
r)vassaripropagandaa
s)evvk
t)tilaustyö
u)piilomainos
v)vedonlyönti
x)vahva humalatila
y)nuorison rappio
z)yhteiskunnan rappio
å)protesti
ä)naisetkin harrastavat kakkaamista
ö)jokin muu syy
On mietitty motiiveja sille miksi pitää kirjoittaa juttu siitä että yrittää ulostaa housuun bussimatkalla Helsingistä Turkuun. Alla on vaihtoehtoja, joista lukija voi mielessään ympyröidä omaa mieltymystään vastaavat vaihtoehdot.
a)provo
b)huumori
c)median sisällöttömyyden arvostelu
d)performanssi
e)shokkiarvo
f)turku ja kakka hyvä otsikko
g)suomen maanteiden kunnon arvostelu
h)linja-auton vessan tukkoisuuden todistaminen
i)keskustelun herättäminen
j)tyhjä tila ja jotain piti keksiä
k)joukkoliikenteen kalleus verrattuna omaan autoon
l)tabujen rikkominen
m)arvokeskustelu
n)kakkafetissien esittely
o)sosialisaatiokritiikki
p)jonkin sortin ennätys, esim. pisimpään sonnat housussa suomalaisessa bussissa-maailmanennätys
q)ihmisen luonnollisten tarpeiden osoitus
r)vassaripropagandaa
s)evvk
t)tilaustyö
u)piilomainos
v)vedonlyönti
x)vahva humalatila
y)nuorison rappio
z)yhteiskunnan rappio
å)protesti
ä)naisetkin harrastavat kakkaamista
ö)jokin muu syy
keskiviikko 6. helmikuuta 2013
Vitaraarasta kajutankaalle
Niin niin, äijä puskee liian kovaa, siin siin et pysyn peesis, et säkäkään voi olla enää timmis freesis, hiki paistaa keesis presiis, jes jes alamäki meitsi rullaa, kunnes ylämäki pakko huutaa täältä tullaa, o ou mutka täynnä pajua, onks sulla tästä reitistä mitään hajua, meininki on kohta liian rajua vai onko se vaan yksikertaisesti rujoa, kun korvista pukkaa pujoa vailla uhoa ja kuritetaan ruhoa, laiskaa, ja mä kivun kanssa kättä päivää paiskaan, ei vaiskaan hyvältä tuntuu, vaikka ukko tummuu ja härskiintyy, antaa koneelle uutta runtuu, kuuluu kun keuhkot kumuu ja muut kotiin kääntyy ja mun suu vääristyneeseen hymyyn vääntyy, häh häh äijät nääntyy.
Ritavaarasta tajukankaalle.
Kivipohja rakka tappaa jalat, aikainen kalastaja nappaa kalat, meitsi tuntee tän mäen salat, salatuimmatkin, halutuimmatkin, kun muut pukkaa kurkkuun uutta roppia ja haluu uutta oppia, meikän suut on täynnä purkkaa ja poppia, foxtrottia, kato kato tuota hunsvottia, taas juoksentelee yksin metsässä, ei mitään rotia, kantais ees halkomottia, tuhlailee aikaansa tyhjässä, milloinka se suuntaa kotia, mut emmä välitä muitten puheista, semmä tiiän et ne ei oo mun murheita, uudenlaisia treenimetodeja karheita, etsitään ja löydetään aiheita nipottaa ja upottaa suohon, mut mä en lähe matkaan tuohon usko jo ja anna mun jatkaa tätä lenkkiä ja kuluta sä vaan sitä teeveetuolin penkkiä tai senkkiä tai ihan mitä vaan, mut juuri silloin uutta mutkaa matkaan puskee, alkaa kärpäsiä ympärillä pyörii, liekö syynä kasa karhun ruskee, tiukennan takin nyörii, ei tainnu olla tää reissi ihan suksee, eipä jäädä tänne enää hyörii, no se on sitten eri keissi jos tietää haluuksee, vai ei laittaa pökköö lisää pesään, mennään sitten sinne metsään matsaan ok.
Ritavaarasta tajukankaalle.
Ritavaarasta tajukankaalle.
Kivipohja rakka tappaa jalat, aikainen kalastaja nappaa kalat, meitsi tuntee tän mäen salat, salatuimmatkin, halutuimmatkin, kun muut pukkaa kurkkuun uutta roppia ja haluu uutta oppia, meikän suut on täynnä purkkaa ja poppia, foxtrottia, kato kato tuota hunsvottia, taas juoksentelee yksin metsässä, ei mitään rotia, kantais ees halkomottia, tuhlailee aikaansa tyhjässä, milloinka se suuntaa kotia, mut emmä välitä muitten puheista, semmä tiiän et ne ei oo mun murheita, uudenlaisia treenimetodeja karheita, etsitään ja löydetään aiheita nipottaa ja upottaa suohon, mut mä en lähe matkaan tuohon usko jo ja anna mun jatkaa tätä lenkkiä ja kuluta sä vaan sitä teeveetuolin penkkiä tai senkkiä tai ihan mitä vaan, mut juuri silloin uutta mutkaa matkaan puskee, alkaa kärpäsiä ympärillä pyörii, liekö syynä kasa karhun ruskee, tiukennan takin nyörii, ei tainnu olla tää reissi ihan suksee, eipä jäädä tänne enää hyörii, no se on sitten eri keissi jos tietää haluuksee, vai ei laittaa pökköö lisää pesään, mennään sitten sinne metsään matsaan ok.
Ritavaarasta tajukankaalle.
lauantai 26. tammikuuta 2013
Oodi Teokselle
Katson itseäni bajamajan peilistä. Posket on vedetty lommolle niin kuin kuuluukin. Sänki nousee poskilta sotilaalle liiankin rehevänä. Totean itselleni: "Anna mennä, päällikkö."
Keskimatkalta rankipojot taskuun. Päälle vetoja mandariinipuiden välisillä kujilla. Mies punaisessa pipossaan luukuttaa Audi A8:lla moottoritien asvalttia rullalle. Ebba Grönin Staten&Kapitalet taustalla päähäni jämähtää ajatus:
Riittääkö tämä?!
Otin eilen kevyen päivän, kasi pois normaalista arjesta. Mitä jos Johansson ei herkistellytkään? Veti perussetin, kolmekymppiä maastossa, leijonan osan niistä kovaa? Vedin keskimatkan päälle 6x4min. Vetikö Bråten 8x5min? Miksen minä tehnyt niin?
Kaikki pohdinta päätyy samaan: Mihin Thierry olisi juossut?
Yhtä kaikki, Reisi pesi ampumahiihtäjät SM-hiihdoissa. Hyvä niin.
Keskimatkalta rankipojot taskuun. Päälle vetoja mandariinipuiden välisillä kujilla. Mies punaisessa pipossaan luukuttaa Audi A8:lla moottoritien asvalttia rullalle. Ebba Grönin Staten&Kapitalet taustalla päähäni jämähtää ajatus:
Riittääkö tämä?!
Otin eilen kevyen päivän, kasi pois normaalista arjesta. Mitä jos Johansson ei herkistellytkään? Veti perussetin, kolmekymppiä maastossa, leijonan osan niistä kovaa? Vedin keskimatkan päälle 6x4min. Vetikö Bråten 8x5min? Miksen minä tehnyt niin?
Kaikki pohdinta päätyy samaan: Mihin Thierry olisi juossut?
Yhtä kaikki, Reisi pesi ampumahiihtäjät SM-hiihdoissa. Hyvä niin.
sunnuntai 13. tammikuuta 2013
Edguy Bertuks
Mitä saadaan kun yhdistetään Edgars Bertuksin verinen käsi ja #CutForBieber-meemi?
#cutforbieber #o #portugal #ruosteinen piikilanka-aita.
Mutta oikeasti tämä ei ole vain huumoria vaan asiantuntijoiden mukaan osa nettiin ladatuista viiltelykuvista vaikuttaa aidoilta. Myöskään yllä oleva kuva ei ole feikkiä vaan ihka aitoa suunnistusdamagea. Onneksi ei käynyt pahemmin. Olkoonkin tämän tekstin opetus vaikkapa sellainen, että suunnista mieluummin Portugalissa kuin viiltele itseäsi Justin Bieberin pössyttelykuvien takia.
Mutta oikeasti tämä ei ole vain huumoria vaan asiantuntijoiden mukaan osa nettiin ladatuista viiltelykuvista vaikuttaa aidoilta. Myöskään yllä oleva kuva ei ole feikkiä vaan ihka aitoa suunnistusdamagea. Onneksi ei käynyt pahemmin. Olkoonkin tämän tekstin opetus vaikkapa sellainen, että suunnista mieluummin Portugalissa kuin viiltele itseäsi Justin Bieberin pössyttelykuvien takia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)